Tuoriniemen suvun kantaisä Elias Niilonpoika syntyi Sammallahden talossa vuonna 1722. Hän avioitui Matleena Laurintytär Hynyn (s. 1724) kanssa vuonna 1746. Tuoriniemen tilalle perhe muutti 1760-luvun alussa ja sai samalla nimekseen tilansa nimen. Vuonna 1792 vanha pariskunta muutti Saloisiin (nykyisen Raahen alueelle) Siniluodon tilalle kolmen nuorimman poikansa Eliaan, Kaapron ja Tapanin perheiden kanssa. Vanhin poika Lauri jäi Tuoriniemen isännäksi. Isä-Elias ja Matleena kuolivat 1796. Pojat perheineen muuttivat pois Saloisista 1800-luvun alussa ja melkein kaikki heidän lapsensa palasivat Pyhäjärvelle.

Kantavanhempien esikoinen Reetta (1747-1824) avioitui Pekka Matinpoika Kauralan kanssa. Kaikki Pyhäjärven Kauraset ovat heidän poikiensa jälkeläisiä. Lisätietoa suvusta löytyy Pyhäjärven Kaurasten sukuseuran nettisivuilta. Reetan ja Pekan tytär Liisa (1785-1865) avioitui Hiski Paavonpoika Niskalan kanssa. Heidän tyttärensä Anna on Kuusenmäen Rauhan suvun kantaäiti. Rauhan suku on yksi Madetojan suvun haaroista. Annan veli Paavo Niskala muutti Komun taloon. Hän on puolestaan Komun suvun kantaisä. Komun suvun Heittolan talon vaiheista kertoo Väinö Komun kirja Heittopelto Heittola, Talon ja suurperheen vaiheet 1836-1932.

Nykyiset Tuoriniemet ovat Pyhäjärvelle jääneen Lauri Eliaanpojan ja Liisa Matintytär Kauralan jälkeläisiä. Heidän lapsistaan mainetta keräsi erityisesti kansanrunoilija Elias Laurinpoika Tuoriniemi (1772-1840), jonka runoja julkaistiin mm. Turun Wiikko-Sanomissa. Elias Laurinpojan jälkeläiset olivat tyttäriä. Vain hänen veljestään Pekasta alkavia poikalinjoja yltää nykypäivään asti. Pekka Laurinpojan (1778-1837) ja Helena Matintytär Leskelän jälkeläisissä oli monia tunnettuja kädentaitajia kuten poika, puukkoseppä Samuli Tuoriniemi ja pojanpoika, kirkonrakentaja Samuli ”Heinolan mestari” Tuoriniemi.

Kantavanhempien tyttäret Anna (1752-1824) ja Matleena (1757-1842) avioituivat Toivasen tilan veljesten kanssa. Heidän jälkeläisiään on suuri osa nykyisistäkin Pyhäjärven Toivasista.

Kantavanhempien pojista Elias Eliaanpoika (1759-1834) palasi Pyhäjärvelle leskenä, kun hänen vaimonsa Reetta Matintytär Kangasharju oli kuollut vuonna 1807. Hän eli viimeiset vuotensa Kuusenmäellä Heinosen talossa, jonne heidän ainoa lapsensa Liisa Reetta oli tullut miniäksi.

Kaapro Eliaanpoika (1762-1808) kuoli Vihannissa Junnilan talossa, jonne perhe oli Saloisista muuttanut. Leski Liisa Heikintytär Hietala ja lapset Vihantiin avioitunutta Matleenaa lukuunottamatta palasivat Pyhäjärvelle. Elias-poika (1795-1830) muutti vävyksi Liuskan taloon avioiduttuaan Anna Stiina Liuskan kanssa ja sai tavan mukaan talon nimen sukunimekseen. Heidän jälkeläisiään on osa Pyhäjärven Liuskoista. Tytär Kaisa Liisa meni miniäksi Vaskilammen taloon.

Tapani Eliaanpoika (1764-1841) palasi perheineen Pyhäjärvelle jo vuonna 1802. Hän asettui Vuohtomäelle Parvian eli Teusmäen taloon yhdessä vaimonsa Maria Matintytär Leskelän ja lastensa kanssa. Tämä sukuhaara käytti sukunimenään Teusmäkeä. Tapanin ja Marian jälkeläisiä oli runsaasti sukunimillä Teusmäki ja Röytiö, mutta nykypäivään yltäviä poikalinjoja ei ainakaan vielä ole sukuseuran tiedossa. Tyttärien kautta kulkevissa sukuhaaroissa on paljon mm. sukunimeä Törölä.

Lisätietoja löytyy vuoden 2014 sukujuhlien esityksistä.