Tuoriniemen suvun kantais\u00e4 Elias Niilonpoika syntyi Sammallahden talossa vuonna 1722. H\u00e4n avioitui Matleena Laurintyt\u00e4r Hynyn (s. 1724) kanssa vuonna 1746. Tuoriniemen tilalle perhe muutti 1760-luvun alussa ja sai samalla nimekseen tilansa nimen. Vuonna 1792 vanha pariskunta muutti Saloisiin (nykyisen Raahen alueelle) Siniluodon tilalle kolmen nuorimman poikansa Eliaan, Kaapron ja Tapanin perheiden kanssa. Vanhin poika Lauri j\u00e4i Tuoriniemen is\u00e4nn\u00e4ksi. Is\u00e4-Elias ja Matleena kuolivat 1796. Pojat perheineen muuttivat pois Saloisista 1800-luvun alussa ja melkein kaikki heid\u00e4n lapsensa palasivat Pyh\u00e4j\u00e4rvelle.<\/p>\n
Kantavanhempien esikoinen Reetta (1747-1824) avioitui Pekka Matinpoika Kauralan kanssa. Kaikki Pyh\u00e4j\u00e4rven Kauraset ovat heid\u00e4n poikiensa j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Lis\u00e4tietoa suvusta l\u00f6ytyy Pyh\u00e4j\u00e4rven Kaurasten sukuseuran nettisivuilta<\/a>. Reetan ja Pekan tyt\u00e4r Liisa (1785-1865) avioitui Hiski Paavonpoika Niskalan kanssa. Heid\u00e4n tytt\u00e4rens\u00e4 Anna on Kuusenm\u00e4en Rauhan suvun kanta\u00e4iti. Rauhan suku on yksi Madetojan suvun<\/a> haaroista. Annan veli Paavo Niskala muutti Komun taloon. H\u00e4n on puolestaan Komun suvun kantais\u00e4. Komun suvun Heittolan talon vaiheista kertoo V\u00e4in\u00f6 Komun kirja Heittopelto Heittola, Talon ja suurperheen vaiheet 1836-1932<\/a>.<\/p>\n Nykyiset Tuoriniemet ovat Pyh\u00e4j\u00e4rvelle j\u00e4\u00e4neen Lauri Eliaanpojan ja Liisa Matintyt\u00e4r Kauralan j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Heid\u00e4n lapsistaan mainetta ker\u00e4si erityisesti kansanrunoilija Elias Laurinpoika Tuoriniemi<\/a> (1772-1840), jonka runoja julkaistiin mm. Turun Wiikko-Sanomissa<\/a>. Elias Laurinpojan j\u00e4lkel\u00e4iset olivat tytt\u00e4ri\u00e4. Vain h\u00e4nen veljest\u00e4\u00e4n Pekasta alkavia poikalinjoja ylt\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti. Pekka Laurinpojan (1778-1837) ja Helena Matintyt\u00e4r Leskel\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isiss\u00e4 oli monia tunnettuja k\u00e4dentaitajia kuten poika, puukkosepp\u00e4 Samuli Tuoriniemi<\/a> ja pojanpoika, kirkonrakentaja Samuli ”Heinolan mestari” Tuoriniemi.<\/p>\n Kantavanhempien tytt\u00e4ret Anna (1752-1824) ja Matleena (1757-1842) avioituivat Toivasen tilan veljesten kanssa. Heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n on suuri osa nykyisist\u00e4kin Pyh\u00e4j\u00e4rven Toivasista.<\/p>\n Kantavanhempien pojista Elias Eliaanpoika (1759-1834) palasi Pyh\u00e4j\u00e4rvelle lesken\u00e4, kun h\u00e4nen vaimonsa Reetta Matintyt\u00e4r Kangasharju oli kuollut vuonna 1807. H\u00e4n eli viimeiset vuotensa Kuusenm\u00e4ell\u00e4 Heinosen talossa, jonne heid\u00e4n ainoa lapsensa Liisa Reetta oli tullut mini\u00e4ksi.<\/p>\n Kaapro Eliaanpoika (1762-1808) kuoli Vihannissa Junnilan talossa, jonne perhe oli Saloisista muuttanut. Leski Liisa Heikintyt\u00e4r Hietala ja lapset Vihantiin avioitunutta Matleenaa lukuunottamatta palasivat Pyh\u00e4j\u00e4rvelle. Elias-poika (1795-1830) muutti v\u00e4vyksi Liuskan taloon avioiduttuaan Anna Stiina Liuskan kanssa ja sai tavan mukaan talon nimen sukunimekseen. Heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n on osa Pyh\u00e4j\u00e4rven Liuskoista. Tyt\u00e4r Kaisa Liisa meni mini\u00e4ksi Vaskilammen taloon.<\/p>\n Tapani Eliaanpoika (1764-1841) palasi perheineen Pyh\u00e4j\u00e4rvelle jo vuonna 1802. H\u00e4n asettui Vuohtom\u00e4elle Parvian eli Teusm\u00e4en taloon yhdess\u00e4 vaimonsa Maria Matintyt\u00e4r Leskel\u00e4n ja lastensa kanssa. T\u00e4m\u00e4 sukuhaara k\u00e4ytti sukunimen\u00e4\u00e4n Teusm\u00e4ke\u00e4. Tapanin ja Marian j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 oli runsaasti sukunimill\u00e4 Teusm\u00e4ki ja R\u00f6yti\u00f6, mutta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n ylt\u00e4vi\u00e4 poikalinjoja ei ainakaan viel\u00e4 ole sukuseuran tiedossa. Tytt\u00e4rien kautta kulkevissa sukuhaaroissa on paljon mm. sukunime\u00e4 T\u00f6r\u00f6l\u00e4.<\/p>\n